Pyöräretki Nukarinkoskelle 22. huhtikuuta

Nukarinkosken pyöräilyyn lähdettiin Puolimatkan koulun pihasta 10 hengen joukolla. 11. osallistuja tuli toki paikalle, mutta heti havaittu rengasvaurio keskeytti välittömästi hänen aikeensa lähteä mukaan. No, tämänkaltaista sattuu. Säätila oli mainio retkeämme ajatellen, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, eikä tuuli haitannut matkantekoa. Jokelassa pidimme varttitunnin mittaisen tauon. Useampi poikkesi kaupassa tai kioskilla. Mahdollisuus olisi ollut myös tauon aikana hankkia pölkystä moottorisahalla veistetty karhu tai useampikin. Moottorisahataiteilija oli tuonut kaupan parkkilaanille veistoksiaan myyntiin. Joukkoomme liittyi Jokelasta vielä yksi pyöräilijä, joten osallistujien kokonaislukumäärä kasvoi yhteentoista henkilöön. Havainnoimme luontoa tietenkin koko ajan. Valkovuokot kukkivat runsaslukuisina erityisesti Jokelan ja Nukarin välisellä osuudella tienpenkoilla. Töyhtöhyyppiä nähtiin ja kiurujen soidinlaulua kuultiin.

Nukarinkoskelle saavuimme hyvässä järjestyksessä ja parkkeerasimme polkupyörämme Nukarin urheilukentän läheisyyteen, aivan komeimman kosken liepeille. Vantaanjoen vesi virtasi vuolaasti, sulamisvedet olivat lämmenneen sään ansiosta lähteneet runsaina liikkeelle. Kosken kuohuja näkyi olevan ihailemassa lisäksemme joukko muitakin ulkoilijoita.

Palailimme Hyvinkäälle Rantakulmantien kautta. Tuo tienpätkän päällyste on edelleen huonokuntoinen. Asfalttiin on vuosien saatossa syntynyt kosolti kuoppia, aivan kuin pyöräilijän harmiksi. Onneksi muu liikenne tuolla osuudella oli vähäistä. Lindstömin kaalipelloilla oli ahkeroitu ja kaalintaimet olivat peitetty harsolla.

Kiitos kaikille osallistuneille!

Seija ja Tarja