Isänpäivän patikka 13. marraskuuta
Isänpäivän sää oli oikeinkin sopiva patikointiin, aurinkokin näyttäytyi, lämpöä ja tuulta saman verran, +5. Maasto oli kuivahtanut eilisen tuulen jälkeen, housun puntit pysyivät varvikossakin kuivana, aikaisemmat sateetkaan eivät olleet jääneet maahan, vaan imeytyneet kuivan kesän jälkeen ”janoiseen” maahan.
Timo nosti lipunkin Latu-Miilun salkoon, olihan liputuspäivä. Meitä kerääntyi 14 henkilöä ”nokipannukahvi” retkelle, Järvenpään Ladustakin oli taas yksi autollinen mukana. Otimme muutaman puun varmuuden vuoksi reppuihin ja tietenkin se pannukin mukaan.
Matka suuntautui kohti ”Kyyperä lampea”, eli siis Kypärälampea, kuljimme Usmintietä ja tien jatketta lammen rantaan. Jatkoimme pohjoisrantaa ja poikkesimme Riihimäen puolella katsastamassa partiolippukuntien Riihipääskyjen ja Hirviveikkojen partiomajaa, kunnossa näytti olevan ympäristöineenkin.
Kiersimme lammen länsipään kautta etelärannan nuotiopaikalle, missä olikin jo tulet valmiina. Kolmen hengen kävelyporukka ja maastopyöräilijä makkaran käristyksellä.
Sujuttauduimme joukkoon ja laitoimme nokipannun tulille lämpiämään, siinä samalla paistuivat makkarat ja muutkin eväät jutustelun lomassa. Makoisat kahvit vielä päälle.
Matka jatkui ylös mäkeä Usminrinteentielle, jota taivalsimme kohti Kaksoislampien risteystä. Matkalla ”päivitimme” kaksi Metsähallituksen soidenennallistamiskohdetta, ensimmäinen Piilonsuon päässä, laturisteyksessä.
Siinä on vesi aikanaan noussut ojan tukinnan vuoksi korkealle, niin että tien pintaa on jouduttu korottamaan reilusti.
Myös maasto alkaa jo näyttää vanhalta metsältä, kaatuneita puunrunkoja makaa maassa jo osittain maatuneena ja myös pystyyn kuolleita runkoja on useita. Toinen kohteemme oli Piilolammen polun risteyksessä, myös tässä on runsaasti maatuneita puunkaatoja ja pystyyn kuivuneita runkoja. Hieman samanlaista jälkeä kuin majavan tekemän padon jälkeen.
Matka jatkui Kaksoislammien suuntaan ja ohi tiepohjaa, pohjoisen lammen pään kohdilta oikaisimme metsän läpi Usmintieltä tulevan pistotien päähän ja edelleen takaisin Latu-Miiluun. Kiitokset osallistujille, kahvinporon rippeet pannusta huuhtaisten ja lippu salosta alas. Siinähän se taas oli yksi patikointi.
t.kalevi
