Melontapäivä 4. syyskuuta
Taas oltiin kanootin uitolla, sää oli hieman viilennyt edellisestä uittokeikasta, aamulla oli mittarissa vain +7, eikä päivemmälläkään edes tuplaantunut.
Tällä kertaa suuntasimme lähivesille Tervakoskelle, Alasjärven venerannalta, Puuhamaan vierestä, Toivanjokea Kesijärven uimarannalle.
Hiljaista oli niin maalla kuin vesilläkin, järvikin oli tyyni, kun läksimme melomaan. Matkassa oli tällä kertaa yksi avokaksikko ja 4 yksikkökajakkia, joita meloimme 6 henkilön voimin.
Alasjärvi, Toivanjoki ja Kesijärvi ovat yhtä vesialuetta, vesi ei virtaa, koska se on padottu Tervakosken tehtaan toimesta ja käyttöön. Vesi virtaa tehtaan läpi ja jatkuu Kernaalanjokena Kernaalanjärveen.
Vesistö on myös Alasjärven länsipäästä melkein Kernaalanjärvelle asti luonnonsuojelualuetta, lukuunottamatta kahta siltaylitystä.
Lintutornikin löytyy alueen pohjois- reunalta Vähikkäläntien tuntumasta.
Joella näimmekin mennen tullen Kurkia, Ruskosuohaukkoja ja Haikaroita, muutama sorsakin uiskentelemassa.
Kesijärven uimarannalla rantautuminen ja evhäät esiin, uimareita ei näkynyt, perheporukka oli sytyttelemässä tulia, joten toimme vain omat puut lisäksi nuotioon. Makkarat paistuivat ja maistuivatkin, melkein koko kesän jatkuneen m. palovaroitusajan jälkeen.
Takaisin lähtiessämme oli tuulikin hieman lisääntynyt, mutta sujuvasti sujui järven ylitys ja joellahan se ei isommin vaivannutkaan. Alasjärven venerannassa kalusto taas kyytiin ja Ullan Pakariin ”jälkimelonnalle”.
Siellä istuimmekin hieman pidempään ja arvuuttelimme uusia melontakohteita. Vielä on syksyn ohjelmassa ainakin yksi melonta, liekö sitten ”ruskamelonta”
t. kalevi
