Aamukävelyllä 17. kesäkuuta
Aamukävely tiistaina 17. kesäkuuta starttasi hienon hienossa vesisateessa Lentokentäntien P-paikalta kahden miehen voimin. Lieneekö lähestyvä juhannus vaikuttanut osallistujamäärään, vai olivatko ulkoilijat jo kirmanneet kesälaitumille. No, sanotaan että laatu korvaa määrän. Emme Markun kanssa jääneet kuitenkaan pohtimaan tuota ajatusta, sillä väittämää voidaan pohtia monelta kantilta, vaan tartuimme toimeen.
Kävellä loppasimme aluksi hiihtoladun pohjaa pitkin kohti Pohjoista kehätietä. Teimme havaintoja metsänhakkuista lentokentän ja tien välissä ja harventuneen puuston seurauksena paljastuneista sodanaikaisista rakennusten kivijaloista sekä työvelvollisten tuona aikana kasaamista kiviröykkiöistä. Kiviä tarvittiin lentokoneiden ja muun kaluston sirpalesuojiksi. Kenttäähän rakennettiin välirauhan aikana vuonna 1940, ja töissä oli pääasiassa työvelvollisia, nuoria sekä rintamapalvelukseen kelpaamattomia miehiä.
Enempää emme historiaa aprikoineet, vaan jatkoimme kävelyämme kentän koilliskulman sivuutettuamme suoraan länttä kohti, ei kuitenkaan 1960-luvun TV-sarjan tavoin Kansasin viljaville maille, vaan pyrkimyksenä oli päästä Erkylän maastoon. Pohjoisen kehätien ylittävän sillan jälkeen käännyimme jyrkästi vasempaan polulle, joka aikoinaan toimi latupohjana Erkylässä. Valitettavasti maanomistus alueella on muuttunut, eikä latuja enää Erkylään enää tehdä. Kävelimme pusikoitunutta latupohjaa pitkin ohi entisen ulkoilumajan, aina hiekkakuopan reunalle asti. Palasimme metsän halki takaisin kehätien sillan kautta lentokentän poluille.
Lentokentän maastossa on erinomaiset mahdollisuudet lenkkeillä ja talvella hiihtää. Lisäksi alueen lounaiskulmalla on mainio frisbeegolf rata, jonka aloituspiste on Kerkkolankadun P-paikan välittömässä läheisyydessä. Sivuutimme tämän liikuntapaikan metsäpolkuja hyväksikäyttäen, ja konepajan alueen aidanvieripolkua astellen saavuimme Lentokentäntien päähän ja edelleen lähtöpaikallemme.
Matkaa retkellämme kertyi reilu seitsemän kilometriä, alkukesän aamutunteja kului vajaa kaksi. Luonto- ym. havaintoja tehtiin kaikin aistein ja maailmaa parannettiin kahden miehen voimalla. Hyvä oli tämäkin reissu.
-Timppa
