Joulustressin poistopatikka 12. joulukuuta
Oli kuurainen pakkaspäivä, pakkasta –8 ja kuuraa kertyi päivänmittaan enemmänkin, aurinko ei tosin näyttäytynyt. Oli siis melkein talvinen “kaamospäivä”. Joulustressin karkottajia oli lähtöpaikalla määräaikaan mennessä 6 henkeä, kaikki miespuolisia. Lieneekö “tyttärillä” ollut joulukiireitä, vai olivatko muuten vaan “stressittömiä”.
Osallistujajakauma oli taas “maakunnallinen”, löytyi herroja Pukkilasta, Jokelasta, Riihimäeltä, mutta oli meitä kolme Hyvinkäältäkin.
Matka suuntautui Hyyppäräntietä Usmin suuntaan, matkalla suoritimme tarkastuksen Vantaanjoen siltatyömaalla, hyvältä näytti. Usminjärventieltä poikkesimme kuusiaidan päästä vanhalle louhoksen tielle ja jatkoimme maastopolkua vanhan muuntajan jälkeen. Siellä kulki “läskipyörähemmojen” käyttämä polku Usmintien puomille, oli hyvä kulukupoluku, ja tulihan siellä yksi “läskipyöräkin” vastaan, pyöräilijä myös. Puomilta oikaisimme Usmintien yli maastoon ja edelleen polku-uria 7 veljeksen reitille ja sitä Latu-Miiluun.
L-M: ssa lämmitimme kuumat glögit ja kaivoimme vielä kaapista pikkujouluista jääneet piparitkin pöytään. Paluureitti suuntautui Aarinnansuon ulkoilureittiä ja edelleen polku-uria vanhalle muuntajalle.
Muuntajan jälkeen päätimme “oikaista” vanhan louhoskallion kautta Hyyppäräntielle. Maastossa oli tosi paljon kaatunutta puuta ja muuta estettä, tulihan nähtyä jyrkkiä kallioita ja mm kumpare jossa oli useita pesäkolojen suuaukkoja. Muutama vuosi taaksepäin oli kumpareella ulostekasoja, ilmeisesti mäyrä oli käyttänyt koloja pesänään, nyt ei näkynyt asumisen merkkejä. Mukanamme ollut koira oli oikeinkin kiinnostunut kolojen hajuista.
Pääsimmehän me sieltä metsästä viimein tiellekin, Hyyppärän suoran jälkeen olimme taas lähtöpaikalla, aikaa meni se luvattu 3 tuntia ja Simon gbs: n mukaan kilometrejä tuli vajaa 9.
“Stressitöntä joulua” t.kalevi
