Petkelsuon retki 3. huhtikuuta

Hyvinkään Ladun retki Petkelsuolle suoritettiin tällä kertaa lumikengillä, sillä huhtikuun alkupuolen lumet riittivät vielä peittämään niin pellot kuin pientareetkin. Lämpötila oli jo aamu kahdeksalta plussan puolella eli tuo lumikenkä olikin latulaisen luonnollinen valinta etenemisvälineeksi. Edeltävän vuorokauden ajoittainen vesisade ei vielä ollut ennättänyt kastella lumipeitettä läpeensä, joten kantavuus todettiin Palstojentien varressa yllättävänkin hyväksi. Karvan harmaassa aamussa mukaan matkalle lähti seitsemän kenkäilijää. Tämä natsasi sangen hyvin reittisuunnitelman kanssa, kuljettiinhan osa matkasta Seitsemän Veljeksen merkittyä reittiä. Kuvat tallensi ja tekstin naputteli Lauri.

Kaupungin ajamalla latu-uralla kantoa riitti vaikka rinnakkain kävelyyn.

Umpihangessa taas oli helpompi seurata Kalevin jälkiä.

Ladies in move.

Pellolta siirryttiin metsän katveeseen.

Petkelsuolla hörpättiin ensimmäiset mehut, tai mitä hyvää tuossa Sinikan mukissa mahtoikaan olla...

Retkenjohtaja vetää joukkoa ja pitää taukoja sopivin välein.

Yks nurin, häntä siis auttakaamme.

Yhdessä langennut taas tolpilleen saatiin.

Ja taas matka jatkui.

Mahtoiko matka painaa jo Hilkan hartioita?

Mastodonttien kokoontumisajo? Ei vaan latulaisen kevätvarustus, alakerta.

Kalevi on taas hokannut jonkun kiinnostavan luontokohteen, joten eikun sauva ojossa siitä retkeläisille havainnoimaan.

Oliko se pieni nokipoika, joka laulussa ain yhä ylös yrittää?

Suksilla Lapinmäen nousu olisi ollut jo sangen haasteellista, mutta lumikengät eivät luista eikä lipsu.

Pakollinen tauko ennen huipun valloitusta (muut vaan eivät tunnu kuulevan).

Lapinmäen päältä aukesivat näinkin huikaisevat näkymät kohti kaupunkia.

Kuvaajakin saatiin jollain ilveellä houkutelluksi kameran etupuolelle.

Viimeiset metrit.

Kotiinviemiseksi poimittiin vielä Pajunkissoja ojanpenkalta.