Melontapäivä 23. toukokuuta
Kanootin uittoon lähti kosteassa aamukasteessa 6 melojaa, kalustonsa1 x avokaksikko (C2), yksi kajakkikaksikko (K2 ) ja kaksi kajakkiyksikköä (K1). Päivähän lämpeni kummasti, kun pääsimme melonnan lähtöpaikalle, Leppäkosken venerantaan Puujoen varteen huiteli lämpötila jo yli 20 asteen.
Kalusto vesille ja autot parkkiin, lähdimme melasemaan alavirtaan kohti Kernaalanjärveä, jossa mahd. jonkinlaista tuultakin luvassa.
Puusto joen varressa oli jo hyvin lehdessä, ainoastaan lepät vasta nupulla, lintubongauksin yksi haukka , tosin liiteli korkeuksissa, sekä yksi pesivä uiskentelija, emme häirinneet kiersimme kauempaa.
Matkalla ohitimme ”Asikonmerei” nimisen lammen ruovikon takana, pari veneilijää oli liikkeellä moottorilla ja yksi kumiveneilijä kalastelemassa.
Kaarroimme ”Vettenjakamon ” kautta Kernaalanjärvelle, ei ollut vielä lupailtua tuulta joten suunnaksi Hiisinkärki niminen niemennokka jossa on melontaopaste rantautumis paikaksi. Sopiva pieni hiekkaranta johon oli hyvä rantautua.
Evhäät ja polttopuut matkaan ja pienen jaloittelun jälkeen nuotiopaikalle. Joku oli toimittanut paikalle pöydän ja kasan polttopuitakin, poltimme omat.
Evhäät maistui ja makkarat paistui sujuvasti. Aikaakin vietimme paikalla, sillä kiirehän meillä ei ollut mihinkään.
Paikalta näkyi hyvin mm Hakoisten linnavuori toisella rannalla, sekä Määkynmäki jossa on luontopolku ja mäen takana museotila.
Tulihan se lähtökin aikanaan, nyt luvattu tuuli puski aaltoa rantaan, pienen väännön jälkeen pääsimme vesille ja sivumyötäisessä takaisinpäin kohti ”Vettenjakamoa”.
Virtaus joessa ei ole kummoinen joten läksimme vielä etsimään virtapaikkaa Leppäkosken ylävirran puolelta.
Siellä on Koskitien vanha kivijalustainen puusilta yli virran. Tässä on joskus väännetty tosissaan ylöspäin ja sitten lasketeltu toista sivua alas.
Nyt oli vettä niin paljon että koski oli melkein tasaisen veden alla, joten hurvittelut jäi kokematta. Melontamatkaa kertyi yhteensä 13km.
Paluumatkalla pysähdyimme totutusti Ullan Pakariin kaffelle ja ”jälkimelonnoille”, sitten kotio.
t.kalevi
