Aamukävelyllä 8. syyskuuta

Syyskuun 8. päivä valkeni Hyvinkäällä klo 6.31, jolloin auringon yläreuna kohosi horisontin yläpuolelle. Idänpuoleinen taivas ruskotti pahaenteisesti. ”Aamuruska – päivän paska” sanonta piti jälleen paikkansa. Vaikka aamu olikin aurinkoinen, läntinen virtaus toi mukanaan tummia pilvilauttoja sekä sateen, joka yltyi päivän mittaan rankaksi. Meteorologit selittävät aamuruskon syntyvän, kun pienet pisarat tai jääkiteet, jotka ovat ehtineet itätaivaalle ensi merkkeinä lännestä tulevista sateista, sirottavat ja värjäävät punertavaksi nousevan auringon valon.

Aamuyhdeksältä ei vielä satanut, kun kokoonnuimme kuuden henkilön joukoksi lähtöpaikalle. Astelimme Rauhankadun vartta pitkin kohti verkatehdasta, siis yli Kytäjäjänkadun Hankopaanan varteen. Rauhankadun rauha vaikutti olevan ainakin tilapäisesti mennyttä. Rauhankadun nimi viittaa toki Puolimatkan hautausmaahan ja siellä lopullisen rauhan sekä levon saaneisiin, eikä sillä suunnalla mitään melskettä ollutkaan havaittavissa. Rakenteilla olevan, tai viereisen, remontissa olevan talon työmaalta kuuluvat rysäykset saattelivat meitä matkaan. Kadun varren asukkaiden hermoja raastanee myös kaukolämpötyömaa, joka kaventaa tilapäisesti väylää ja aiheuttaa tilapäisiä muutoksia totuttuihin reitteihin. No, eipä nuo seikat jalankulkijaa juuri hetkauta.

Kävelimme siis Rauhankatua alas radan varteen, jatkaen edelleen radan viereen syntynyttä polkua pitkin ohi Nemeksenpuiston. Tuo puisto on Kytäjänkatu 25 kohdalla metsikössä. Isac Nemes (ent. Nemeschansky) (1921-1981) oli perustamansa Helsingin verkatehtaan patruuna. Tehdas toimi aluksi pääkaupungissa, mutta siirtyi v. 1945 Hiiltomon teollisuusalueelle Hyvinkäälle. Tehdas tuotti kampalankaa, sillä oli villa- ja silkkikutomo, sukkaneulomo, trikooneulomo ja -ompelimo. Tuotantolaitos toimi vuoteen 1978 asti Hankopaanan läheisyydessä olevassa, edelleen pystyssä olevassa rakennuksessa Myllykadun varrella.

Matkamme jatkui Nummenrannanraitin kautta. Nimensä tuo entisen tiilitehtaalle johtaneen teollisuusraiteen sijalle rakennettu väylä on saanut Nummenrannan torpan mukaan. Torppa oli nykyisen Lähteisentien päässä. Astelimme Helletorpankadun alitse ja kolmostien yli ABC-aseman takamaastoon. Mäkikuumolantien varteen on tulevaisuudessa tiettävästi tulossa lisää liikekiinteistöjä. Viljelemätön, entinen peltoaukea lienee siis muuttumassa hyödylliseksi.

Lampsimme vetävin askelin ohi Vanhanmyllyn siirtolapuutarha-alueen. Askelten vetävyyteen vaikutti ratkaisevasti äkillisesti alkanut voimallinen vesisade. Niin kiirettä ei kuitenkaan ollut, ettemmekö olisi ehtineet arvioida viereisiä palstaviljelmiä. Sato näytti pääosin korjatulta, mutta varsinkin perunaa näkyi olevan vielä nostamatta useammalla palstalla.

Hyyppärässä on muiden hevosurheilulajien ohessa pelattu myös hevospooloa. Suomeen ja Hyvinkäälle poolo saapui 1989, jolloin hyvinkääläinen Mika Lindroos toi ensimmäiset mailat ja pallot Saksasta tutustuttuaan siellä lajiin. Hyvinkäältä löytyi pian muitakin asiasta kiinnostuneita ja pian hankittiin Argentiinasta pooloponeja ja perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen pooloklubi, Hvvinkää Polo Club. Hevospoolo on joukkueurheilulaji, jossa kaksi ratsastavaa joukkuetta yrittää saada pallon vastustajan maaliin. Palloa lyödään mailalla ratsun selästä. Riippuen pelipaikasta, joukkueessa voi olla kolme taikka neljä pelaajaa. Jokaisella pelaajalla on käytössään oma hevosensa - ja sen lisäksi voi olla vielä useampiakin vaihtohevosia. Ohitimme tyhjän poolokentän ja jatkoimme matkaamme sateen saattelemana Sveitsin kautta Koneenkadulle, josta oikaisimme Kirjavalletolpalle. Aikaa kului tunti ja kolme varttia. Matkaa kertyi 8,6 km.

Timppa