Patikkaretki Usmissa 7. maaliskuuta
Kauden toinen lumikenkäilytapahtumakin meni kävelyksi, lumikenkiä tuskin tarvii tänä talvena ottaa orrelta alas. Lunta tosin löytyi Usmin tiepohjilta sen verran että jäljet jäi. Lähtöpaikalle Sveitsin kentän reunaan meitä kokoontui 8 henkeä, ”omaa porukkaa” 7, vaan ei veljestä, oli tyttäriäkin mukana sekä Vantaan Ladun vahvistus Kenneth. Esitin lähtöpaikalla pari vaihtoehtoa kävelymme kohteeksi, kohteeksi valikoitui ajo Latu-Miiluun ja ” 4-lammen kierros”.
Aloitimme hillitysti, Usmintietä länteen ja opastettua reittiä Kaksoislampien tienpäätä kohti, Kaksoislammilla jutustelimme vähän aikaa ”makkaranuotiolla” olijoiden kanssa. Matka jatkui polkujuottia etelään Karhulammen louhoksen ohitse ja edelleen partiolaisten majan, Usmin Tuvan sivuitse ulkoilureittiä. Reitillä oli vesi noussut taas korkealle, mutta vielä oli polku kuivana. Muuten maasto oli kuivahkoa, kävelimmekin sen vuoksi täällä hieman korkeammalla alueella.
Vinkkari vasemmalle ja irtauduimme ulkoilutieltä omille reiteille, suunta vaihteeksi pohjoiseen. Nousimme Pikku Karhulammen itäpuolen kallioille ja sieltä edelleen alas kohti Karhulampea. Karhulammesta lähtevän puron ylitys oli hieman haasteellinen, mutta yli loikittiin ilman kastumisia. Paikoitellen polku oli jäinen ja toisaalla taas sulana.
Nuotiopaikalta leijaili savunhajua ja kuului koirien haukuntaa. ”Häiritsimme” pariskunnan nimipäivien viettoa, vaan tuttujahan he olivat, mahduimme hyvin nuotiopiiriin. Makkarat kärysivät aikansa, toisilla jo toisetkin, juttu luisti ja aurinkokin pilkotti. Siitä sitten aikanaan irtauduimme ja matka jatkui omia polkuja kohti Kaksoislammia, jotka sivuutimme ohimennen, matka jatkui ulkoilureittiä kohti Latu-Miilua.
Aikaa kulutimme kolmisen tuntia, kilometrejä ei paljoa tullut. Vielä on pari ”lumikenkäkävelyä” jäljellä. Näillä retkillä kohteen valinta on vapaampaa kun voimme autoilla suuntaan tai toiseen. Tehdä retkiä tiettyyn kohteeseen.
t. kalevi
