Retki Liesijärven kansallispuistoon 30. elokuuta
Lähtöpaikalle Aleksis Kiven kadun parkkiin, kentän reunalle kokoontuivat retkelle ilmoittautuneet 11 henkeä, eli kukaan ei ollut ”luistanut” pienestä tihkusateesta huolimatta. Reitti-infon jälkeen jakaannuimme 4 autoon. Kurvasimme Hankopaanan kautta Vihdintietä Karkkilaan ja edelleen 2 tietä kohti Poria, Liesjärven kohdalla ajoimme sivuun puiston infotaululle.
Sama sade seurasi meitä koko matkan, ei kuitenkaan häirinnyt isommin.
Infotaululta katsoimme ajoreitit ja patikointireitit. Ajoimme ”polkutietä” Korteniemen parkkipaikalle, kenkien vaihtoa ja sadenutun asennusta ja matka alkoi kohti Ahonnokkaaa.
Kiersimme ”sateenkaarireitiksi” nimeämäni kierroksen, reitille mahtuivat kaikki reittimerkintä värit, sininen, vihreä, punainen ja keltainen.
Ahonnokan jälkeen katsastimme metsäniityllä laiduntavat kyytöt (=itäsuomen lehmä, valko/ruskea nupopää), kaksi lehmää ja kaksi vasikkaa olivat kaikki paikalla.
Niityltä oikaisimme harjureittiä kohti Levonnokkaa ja ed. Korteniemen tilalle. Reitille tuli pituutta melkein huimat 3 km, mutta reitti antoi hyvän yleiskuvan puiston luonnosta ja sateessa ei ollut oikein mukava taivaltaa.
Korteniemessä katsastimme lammaskatraan, makoili suojassaan sadetta pitämässä samoin kuin kanaemokin 15 poikasta ympärillään. Hetken seurailimme eläimiä ja tutkimme ulkorakennusten esineistöä, kunnes huomasimme, että päärakennuksen piipusta nousee savua.
Opas ”emäntä” oli siellä ruokailemassa, saimme luvan tulla sisään ja syödä omat eväämme samalla sateensuojassa. Ruokailun jälkeen ”emäntä” kertoi meille tilan historiasta, oikein mukava hetki. Korteniemen tapahtumia voi seurata netisä sivuiltaluontoon.fi/korteniemi.
Korteniemestä taas autot alle ja ajoimme Kyynäränharjun eteläpäähän Kopinlahteen parkkiin, tästä kävelivät muut Pirttilahteen, puolitoista kilometriä harjureittiä kahden järven välistä ja autoilijat siirsivät autot harjun pohjoispäähän Pirttilahden parkkiin.
Liesjärvellä onkin hyvin P-paikkoja eri lähtöpisteissä, kuten myös infotaukuja ja puuceet, nuotiopaikkoja onkin vähemmän, tasan yksi, Savilahdessa. Sinne emme nyt poikenneet vaan otimme taas autot alle ja kurvasimme Porin tien kautta Hämeen luontokeskukseen kahvittelemaan sisätiloihin, samalla sai lisää infoa alueesta ja voi tutustua luontokuvanäyttelyyn.
Matkamme jatkui autoillen Saaren kansanpuistoon, kävimme katsastamassa Lounais-Hämeen Pirtin eli Hakkapeliitta kahvilan sekä alueen uimarannan ja totesimme poikkeamisen arvoiseksi paikaksi.
Paluumatkalle kurvasimme vielä Tammelan keskiaikaisen kivikirkon nurkalta Mustialan alueen läpi Forssa-Hämeenlinnatielle ja edelleen Lopen ja Riihimäen kautta kotio.
Että semmonen ”autopatikkareissu”
Kalevi
