Melontapäivä 5. syyskuuta
Ilma tuntui jo syksyiseltä, aamusta klo 9 vain kolme astetta lämmintä, kun lastailimme kalustoa peräkärryyn. Matkaan lähti 2 kpl avokaksikoita ja 2 kpl kajakkiyksikköä, eli äkkiä laskien 6 melojaa. Kahdella autolla ajelimme Oittiin, Puujoen varteen Matin ”reviirille”.
Matti odotteli rannassa, muita ei näkynyt liikenteessä. kalustorantaan ja varusteet mukaan, suuntana Mommilan järven soutustadion.
Säätiedotus lupaili luodetuulta, eli mennessä pääsääntöisesti sivuvastaista ja takasin tullessa sivu myötäistä, ei tuuli isommin haitannut, Ansionjärvellä hieman tuuli mennen tullen.
Mommilan järven soutustadionilla (Mommilan järven kirkkovenesoututapahtuman pitopaikka) rantauduimme ja pidimme rantakodassa eväs- ja makkaranpaistotauon. Matkalla tuli yksi uisteluvene vastaan, muuten oli hiljaista ja autiota.
Aurinko näyttäytyi välillä ja oli olevinaan lämmintä, luodetuuli taas muistutti syksystä. Melontamatkaa kertyi edestakaisin n. 14 km.
Oitin uimarannalla taas kalusto kyytiin. Matti kutsui meidät kyläilemään, poikkesimme paikalla, mutta itse kullakin oli menoja, joten emme viipyneet pitkään.
Matti (eläkkeellä oleva arkkitehti Matti Rotko) esitteli meille Oitin uimarannan viereen Puujoen varteen suunnittelemaansa melontakeskuksen pienoismallia ja sen toimintoja. Kunnanjohtaja on kiinnostunut asiasta, keskukseen tulisi kanootinsäilytystiloja, saunaa, pukutiloja ym. ja jos asia etenee, niin keskuksen ympäristöönkin on suunnitteilla mm loma-asuntoja ym.
Lähtiessämme kohti Hyvinkäätä Matti antoi vielä pari ämpäriä omenoita matkaan, Matin tontilla niitä riittää.
Aikaa melontapäivään kulutimme 7 tuntia, ajokilometrejä tuli kahdella autolle yht. n.120 km. Vielä on syksymmällä melontapäivä, olkoon sitten vaikka ”Ruskamelonta”
t. Kalevi
