Hiihtoretki Usmiin 21. tammikuuta
Vuoden ensimmäiseen hiihtotapahtumaamme saatiin pilvipoutainen sää mukavassa kuuden asteen pakkasessa. Lähtöpaikalle ilmaantui viisi mies- ja kolme naishiihtäjää. Lähdimme taivaltamaan Usmin lenkkiä, vaikka lähtötilanteessa ei ainakaan vetäjällä ollut tietoa siitä, oliko lenkkiä jo joku ehtinyt avaamaan. Reittiä oli kuitenkin jo muutamien toimesta hiihdetty, eli latua ei tarvinnut avata muissa paikoissa kuin niissä, joissa halusimme vetää latu-uran parempaan kohtaan. Timo oli varustautunut vähän leveämmällä suksiparilla ja hän ehtikin ladunavaajaksi useammissa kohdin. Hiihdimme alkuun Latu-Miilun normireittiä, mutta saavutettuamme Vantaan rannan reilun kilometrin jälkeen, käännyimme vasemmalle joenrantataipaleelle. Tämäkin oli jo ehditty innokkaiden hiihtäjien toimesta avata, joten siinä oma vauhtimme alkoi sen verran nousta, että sillalle päästyämme takaa jo kuului, että vaatetusta oli tullut laitettua aivan liian paljon päälle. Näin kauden vaihtuessa tuo varusteiden valitseminen on vähän haastavaa. Olihan pakkastakin vielä edellisenä päivänä luvattu toistakymmentä astetta. Joen varressa pellon tupakset hidastivat jonkin verran menoa ja Usmijärven tien kupeella näkyi taasen peltokokkareita kierrettäväksi. Mutta metsään päästyämme latu oli valtaosin hyväkuntoista luomuladuksi. Tavanmukaan se kuusikko ennen partiolaisten majaa ja pikkukarhua oli vähäluminen, eli suksien kanssa piti hieman varoa. Mäet matkalla Latu-Miilun otimme huolella, ja ilmeisesti selvisimmekin kunnialla. Matka lähtöpaikalta Latu-Miiluun vei mittareiden mukaan 7,7 km ja ajassa noin tunti 20 minuuttia. Majalla joimme Kalevin keittämät kahvit ja söimme omia eväsleipiämme. Paluumatkalla kohtaisimme perhekunnan Eerikäisen mökin kulmalla, kun menomatkalla olimme tavannet kaksi yksinliikkunutta suksijaa. Pellot olivat äestämättä, joten tällä kertaa vähäinen lumimääräkin oli riittänyt ladun avaamiseen tätä kautta. Vantaan ylityksessä oli aurattu kivet esiin, mutta ilmeisesti retkenvetäjä oli ainoa, joka riisui sukset sillan ylityksessä. Näin vetäjä tyytyikin seuraamaan mukavasti edennyttä joukkiota loppumatkan lähtöpisteeseen. Mittausten mukaan matkaa seurueelle kertyi 12.3 kilometriä ja aikaa siihen kului kaiken kaikkiaan kaksi ja puoli tuntia.
Lauri
