Melontapäivä 1. syyskuuta

Kesä meni ja syksy tuli, ainakin kalenterin mukaan. Säätila kertoi kuitenkin toista, lämmintä luvassa auringonpaisteen kera.

Aamusta ajelimme kohti Loppea hiljaisia ja sumuisia teitä, kosteutta riitti, mutta kun pääsimme perille niin sumu oli haihtunut ja ilma oli selkeä.

Matkassa oli 8 melojaa, kalustona 2 x avokanoottia ja 4 x kajakkiyksikköä, kahdella autolla ja peräkärryllä.

Ajoimme Punelian länsireunaan Marskin majan tieltä erkanevaa uraa ”Suntin venevalkamaan”. Hyvä paikka, autoille tilaa, hyvä hiekkapohjainen ranta, puucee ja nuotiopaikkakin löytyy.

Melonta suuntautui etelään yli Punelian lievässä vastatuulessa ja aallokossa saaria kierrellen. Etsiydyimme Sakaraan johtavan joen suulle, siinä oli aiemmin metallirullainen huonosti toimiva veneen/kanootin yliveto rullarata yli padon.

Nyt siinä oli yllätykseksemme uusi kumirullilla varustettu yliveto rullakko joka oli entistä loivempikin. Ylitys sujui vaivattomasti.

Melasimme hienoa ”viidakkomaista” jokipätkää Sakaran puolelle, ja edelleen kohti etelää josta alkoi taas uusi jokipätkä kohti Teväntöä. Vedimme kaluston maihin puolimatkassa joessa olevan padon kohdalla ( yli kulkee Tevännön pikatie)

Pidimme jaloittelutauon ja kevensimme eväitämme.

Tauon jälkeen takaisin, nyt pohjoiseen ja kun tuulensuunta oli sama niin myötätuuleen, rullaradan jälkeen suunta eteläiseen Selkäsaareen Punelialla. Kanootit rantaan ja eväät sekä mukana kulkeneet nuotiopuut kantoon kohti saaren laavua ja nuotiopaikkaa. Makkarat käristyivät ja eväät maistuivat ja jutut luistivat. Melontahan on etupäässä retkeilyä, ei suorittamista.

Taukopaikka oli sen verran korkealla että näkymät etelää järvenselälle olivat hyvät ja lämmin tuuli piti ilman raikkaana.  

Lounastauon jälkeen taas kohti pohjoista, selällä saimme hyvää kyytiä myötäaallokossa ja tuulessa. Olimme taas lähtöpaikan vieressä kun suuntasimme vielä pohjoiseen. Suuntana Marskin maja ja mielessä kahvit terassilla. Sinne oli syys jo tullut, ravintola ja majamuseo olivat kiinni, ei kun takaisin Sunttiin ja kalusto ylös kärryyn. Melontamatkaa tuli n. 18 km hienossa säässä ja seurassa.

Ajoimme Pilpalaan ”Lättähattukahvilaan” terssikahveille. Kanoottivarikolla” olimme takaisin n. klo 17, ajokilometrejä tuli kahdelle autolle yhteensä n. 220 km, kalusto paikalleen rutiinilla ja siinähän se melonta taas oli.

Syksymmällä vielä vesille.

t. Kalevi