Melontapäivä 22. syyskuuta
Syksyä oli jo ilmassa, kun kolmeen henkeen lastasimme melontakalustoa kärryyn. Päädyimme avokanootteihin, pääsivät ”Kellokkaat” (Bellit) yhdessä retkelle.
Matka suuntautui tuulilasi huurussa kohti Janakkalan Leppäkoskea. Häipyihän se huurukin ikkunasta, kun laittoi tuulilasin lämmittimen päälle, nyt rupesi näkymään muutakin savua kuin usvaa, Tervakosken tehtaan suunnasta.
Täytyi oikein kurvata keskustan kautta katsomaan palaako se vai mikä siellä savuaa. Hiljaista oli alueella, höyryä tursusi joka torvesta, muttei mitään palavan näköistä.
Leppäkosken venerannassa kanootit rantaan ja tavarat kyytiin, nuotiopuutkin tuli nyt mukaan. Oli hiljaista täälläkin, melasimme rauhalliseen tahtiin jokea myötävirtaan kohti Kernaalanjärveä. Välillä oli tuulenpuuskia häiritsemässä, muttei isompia ongelmia.
Vettenjakamosta kurvasimme järvelle, pieni vastatuuli ja aallokko ottivat vastaan. Puskimme länsirannan niemeen tauolle.
Evhäät mukana rannalle ja nuotio pystyyn, lämpisivät kasvispiirakat ja makkara, termosjuomien kera.
Niemestä löytyi muutama tammen alku, tuntuu leviävän ja hyvin kasvavan vähän joka puolella, lienee ilmaston lämpenemisen vaikutusta.
Tauon jälkeen takaisinpäin, nyt myötätuulessa/aallokossa järven yli. Joella taas tuulen puuskat välillä vaivasivat, muuten ok. Leppäkoskella kaivoivat vesijohtoa/viemäriä, putki uppoaa aikanaan joen pohjaan, kunhan saa tavaraa sisälleen.
Kalusto kärryyn ja aurinkoista tietä kohti etelää, Ullan Pakarissa poikkesimme matkalla kaffella pullan kera.
Kotiuduimme kahden paikkeilla, eli 6 tunnin reissu, melontaa n. 8 km, autoilua 74 km.
Tämä olikin ohjelman mukaisista melonnoista viimeinen tänä vuonna.
t. kalevi
