Perheretki Piilolammille 25. toukokuuta
Aamulla, kello kymmenen nurkilla lähdimme kotoa Piilolammille sateen saattelemana. Uudenmaan virkistysalueella, ensimmäiselle nuotiopaikalle rinteeseen virittelimme tarpin sateensuojaksi. Sade oli lakannut, eivätkä hyttyset kiusanneet pahemmin. Roudasimme kaasupullon ja muut letunpaistotarvikkeet paikoilleen. Sytytimme nuotion ja kuinka ollakkaan, ensimmäiset latulaiset saapuivat mäkeä ylöspäin, eräs heistä käyttäen rollaattoria. Tapahtumapaikka olikin sopiva niin perheille, kuin vanhemmallekin väelle. Aamuinen sade ei ollut siis pelotellut kaikkia ulkoilijoita. Paistelimme muurinpohjalettuja ja rupattelimme niitä näitä. He lähtivät jatkamaan matkaa Piilolammin rantaan ja poikkesivat taas paluumatkalla. Metsä oli heille tuttu paikka. Sitten saapui kolmihenkinen perhe, jolta saimme luonnon kukkakimpun (kevätlinnunhernettä, kieloja, mustikanvarpuja ja heinää). Perhe oli keräilemässä kuusenkerkkiä tehdäkseen niistä siirappia. Jasa tuli pyöräillen katsomaan, miten selviydymme urakasta. Yhden maissa olimme lopettelemassa, mutta vielä saapui virkeä isovaari lapsenlapsenlapsen kanssa tulille. Alkoi sataa. Pidimme tarpin alla sateensuojaa. Lettujen nauttimisen ja sateen päättymisen jälkeen he jatkoivat matkaa omalle retkelleen ja me purkasimme ”leirin” ja lähdimme hyvillä mielin kotiin. Kahden litran lettutaikinasta jäi puoli litraa taikinaa paistamatta. Kävelyretkeä meidän ei tarvinnut tehdä koska osallistujat olivat omatoimisia. Lämpötila noin 10 celsius astetta. Kaiken kaikkiaan ulkoilijoita ei näkynyt olevan liikkeellä kovinkaan montaa.
Seija
