Äitienpäiväpatikka 14. toukokuuta
Päivä oli aurinkoinen, niin kuin pitikin. Lippu vedettiin salkoon Latu-Miilussa ja retkelle lähtijöitä alkoi kerääntyä pihalle hyvissä ajoin. Lähtöaikaan mennessä oli saapunut 24 henkeä itseni lisäksi ja saimme taas Järvenpään Ladusta vahvistuksia joukkoomme. Matkaan lähti myös pari ensikertalaista.
Kello löi 10 ja silloin se letka lähti kohden Paalijokea. Polut olivat vielä osittain kohmeessa eikä isompaa kukkaloistoa ollut, kuten normaalisti. Valko- ja sinivuokkoja vain siellä täällä, mutta näsiä oli jo hienosti kukassa. Paalijoelle luikerteli metsäkauriin polku jota seurasimme joen varteen. Noustessamme ylös mäelle joen varresta oli kauriin polkuja enemmänkin.
Usmintien ylityksen jälkeen lähdimme nousemaan kohti lounasta kalliomäkien yli Aarinnansuon eteläpäähän. Sieltä ulkoilureittiä (mustankiven kierros) kohti Karhulampea. Kaupunki oli jo lumiaikaan vetänyt lehtikuusilankkuja reitin varrelle. Nyt niistä oli aloitettu tehdä uusia lankutuksia reitin märempiin kohtiin. Tulee hyvännäköinen lankutus.
Karhulammella pidimme evästauon, perinteinen nokipannukahvi jäi nyt nauttimatta ruohikkopalovaroituksen vuoksi. Nautimme eväämme rauhassa ja otimme aurinkoa. Matka jatkui louhos kiertäen ja yläpolkua kohti Kaksoislammia. Siellä oli runsaasti väkeä retkeilemässä, hyvä näin.
Matka jatkui ulkoilureittiä kohti Latu-Miilua. Erämatkojen vaijerilta otimme loivemman itäisen polun ja laskeuduimme Latu-Miiluun. Keitimme majalla kahvit ja söimme pakastimesta viimeiset kanttiinipullat parempiin suihin, pakastin sulamaan ja kesän viettoon.
Turisimme aikamme pihalla kahvin ja pullan merkeissä, siitä porukka pikkuhiljaa väheni. Lippu laskettiin salosta retken päätteeksi. Kiitokset mukana olleille.
t. Kalevi
