Melontaretki Janakkalan vesille 13. elokuuta
Melontapäivä 13.8. -17 "Eteläisessä Hämeessä"
”Suuri säätieteilijä” Kari Tapio oli taas kerran oikeassa, ”Myrskyn jälkeen tulee poutasää…… ”. Edellisen yön myrskyn jälkeen lähdimme suunnitellusti melontaretkelle. Alun perin ilmoittautuneita oli 10, lauantai-illan mittaan rupesi kännykkä viestittelemään. Ilmoittautuneilta tuli 4 peruutusta, onneksi Lauri ilmoittautui vielä mukaan, joten melojia kertyi yhteensä 7, 3 naista ja 4 mieshenkilöä. ”Kanoottiparkkiin” meitä kerääntyi aamulla viisi. Matti kanootteineen ja autoineen noukittiin mukaan Riihimäen ABC:ltä. Ari oli katsonut lähtöajan väärin, mutta tavoitti meidät taukopaikalta, sopivasti makkaratulilta.
Reitiksi oli valittu Kernaalanjärvi-Räikälänjoki-Kuotolanjärvi-Viralanjärvi ja edelleen Koskenjokea n. 1 km, Sieltä löytyi kyläyhdistyksen EU rahoitusta rakentamiseen saanut hieno laavu kahdella tulipaikalla. Rantautuminen oli hieman erikoista, kun rantapenkka oli korkeahko. Onneksi rannassa kasvoi useita koivuja, joihin tukeutuen pääsi hyvinkin ylös. Omat varatut puut jäivät tietysti autoon, mutta käytimme ”talon puita”. Hyvin paloivat ja nokesivat makkaramme.
Reitti oli valittu luvatun lounatuulen vuoksi, olisimme hyvin rannan suojassa mennen tullen. Mutta kelihän oli mitä parhain. Ainoastaan lähtörannassa yritti hieman tihuuttaa, mutta lopetti hetimiten, Viralanjärvelle tullessa oli järvi hieman ”rypyssä”, muuten erinomainen melontasää. Kalustona meillä oli 1 x C2 (avokanootti), 1 x K2 kajakki ja 3 x K1 kajakkia.
Paluumatkalla poikkesimme vielä kaffella Ullan Pakarissa. Aikaa kulutimme melasuretkeemme työpäivän, 8-16 taukoineen, matkaa tuli ees-taas rapiat 18 km, eli isompaa kiirusta emme pitäneet. Kerkesimme katsella ympäristöäkin, Hakoisten linnavuori, Janakkalan keskiaikainen kivikirkko, Viralan kartanon ja vanha viinatehdas. Laurinmäellä olisi vielä ollut uudehko luontopolkukin opasteineen. Ehkä teemme sinne tulevaisuudessa tutustumisretken.
”Tarkkailkaa ympäristöänne”
t.kalevi
