Aamukävelyllä Kaukasissa 24. toukokuuta

Aamukävelylenkkiä lähdettiin taivaltamaan aurinkoisena toukokuun aamuna jälleen aluksi autokyydillä. Autoilimme yhdeksän hengen joukolla Kaukasten kylän juhlatalon viereiselle P-paikalle, josta virallisesti alkaa kylän sydämessä kiertelevä luontopolku.

Kaukasten kylää halkaisee uomassaan kiemurteleva 65 km pituinen Vantaanjoen pisin sivuhaara, Keravanjoki, jonka alkulähde on Ridasjärvi. Kylän nimen alkuperä ”kauka” merkitsee pitkää ja kapeaa, jollainen patoamattomana kylän läpi virtaava koski on alun perin ollut. Ruotsinvallan aikana kauka sanaan on lisätty s-kirjain ja paikannimestä tuli näin Kaukas.

Kylätalolla oli varmaankin valmisteilla jokin tuleva tapahtuma, sillä talon ovet olivat auki ja ajoneuvoja oli parkissa talon luona useampi kappale. Emme tohtineet häiritä talossa ollutta väkeä, siksi suuntasimme askeleemme oitis kentän yli luontopolun alkuun.

Toisin, kuin esimerkiksi Sonninmäen luontopolulla, ovat Kaukasten luontopolun opastetaulut säästyneet ilkivallalta. Kaukasten väki huolehtii hyvin kylänsä siisteydestä ja luontopolku onkin kelpo kunnossa. Pienen matkaa polkua tallattuamme, havaitsimme polun risteävän ja opasviitta kertoi vasemmalle lähtevän polun vievän Ali-Myllylle. Lähdimme ottamaan Ali-Myllystä selvää, sillä varsinainen luontopolku on ainoastaan 1,3 km pituinen ja kaunis jokivarsi ja lintujen viserrys suorastaan kutsuivat ahmimaan keväistä maisemaa.

Hiukan vajaan kilometrin matkan rantapolkua kuljettuamme saavuimme Myllykylän Ali-Myllylle. Myllykylä on saanut nimensä kahdesta siellä toimineesta myllystä, jotka syntyivät Keravanjoen ja sen koskien myötä. Ylempänä joessa on ollut mylly Koskenmaan kartanon mailla. Tuolla paikalla vesivoima on pyörittänyt myöhemmin myös sahalaitosta. Ali-Myllyn sillan kupeessa, Rieskakosken kohdalla on toisesta myllystä jäljellä betonisia rakenteita ja maassa makaava myllynkivi. Rieskakosken myllyn myllärinä toimi vuodesta 1926 Ilmari Niemi, joka oli myös seppä ja keksijä, aikansa Pelle Peloton. Hän hyödynsi vesivoimaa rakentamalla myllyn yhteyteen sähkövoimalaitoksen lähinnä valaistusta varten. Sähkövoimaa toimitettiin myllyltä myös naapuritaloon. Niemi muiden töiden ohella kehitti ja rakensi moottoripyörän, jossa moottori sijaitsi etupyörän keskiössä. Pyörän Levis merkkinen moottorikin oli ilmeisen kestävä, koskapa Niemi tiettävästi ajeli rakentamallaan pyörällä toistakymmentä vuotta.

Palailimme rauhallisesti jokivartta luontopolulle. Myllykylän ja Kaukasten välillä on yhteensä 11 koskiosuutta. Lehmäkoski, Pässikoski ja Patapyörre ovat jokivarren kohteita kylän keskustassa. Luontopolku nousee Patapyörteeltä Kapernaumin alueelle.  Suomessa on lukuisia paikkoja, jotka on nimetty Kapernaumiksi. Alun perin Kapernaum oli antiikin aikainen kaupunki Galileassa. Kaukasten Kapernaumia asuttivat ensiksi kylän tehdastyöläiset yhtiöiden rakennuttamissa taloissa ja mökeissä. Tehdasyhdyskunta syntyi, kun vesivoimaa hyödyntävä lankarullatehdas perustettiin kosken partaalle. Lankarullia sorvattiin koivupuusta kylällä Kaukas Fabrik Ab:n toimesta 1800-luvun loppupuolella reilut 20 vuotta. Toiminta siirtyi sittemmin Lappeenrantaan, jossa toimivat vieläkin UPM:n Kaukaan tehtaat. Uuden vuosisadan vaihteessa perustettiin kylälle vanutehdas, jonka tuotanto lopetettiin 1987.

Ihailtuamme aikamme pitkän kosken kuohuja, palasimme rantapolkua pitkin kohti kylätaloa. Keltavuokot, imikät, valkovuokot, rentukat sekä monet muut kukkivat kasvit olivat täydessä loistossaan patoaltaan rannassa. Autoilimme virkistäytyneinä takaisin Kirjavalletolpalle. Aikaa vierähti pari tuntia, kuten normaalisti aamukävelyillämme,

Timppa