Melontapäivä 29. toukokuuta
Sunnuntaiaamu oli oikea sunnuntaiaamu, tyyni , aurinkokin oli esillä, päivän mittaan enemmänkin. Ei olisi alkuviikon ennusteista uskonut, täytyy vain ottaa vastaan mitä annetaan.
Kanootin uittoon olimme taas lähdössä, kahdeksan henkilöä, neljällä autolla ja peräkärry perässä ajelimme Janakkalaan Leppäkosken venerantaan Puujoen varteen.
Kalustoa tuli mukaan 1xK2, 2xK1 ja 2xC2, eli yksi kajakkikaksikko, kaksi kajakkiyksikköä ja kaksi avokanoottia eli ”avokasta”, pääsi yhdistyksen ”avokaskin” pitkästä aikaa vesille ja hyvin näytti kulkevan.
Puujokea melasimme Vettenjakamolle mihin Puujoki loppuu ja jatkuu Hiidenjokena Turengin ja Hämeenlinnan läpi Vanajaveden Vanajanselälle
Sinne emme kuitenkaan olleet menossa vaan kurvasimme kolmannesta aukosta länteen Kernaalanjärvelle.
Kernaalanjärvikin oli melkein tyyni, melasimme luonnonsuojelualueen reunaa Hiidennokalle, missä on merkitty paikka melojien maihinnousulle, jopa pienehkö hiekkaranta.
Ennen rantautumista huomasimme rannalla jonkun ”häkkyrän” mikä lähemmin tarkastellessa osoittautui jonkin kauriseläimen luurangoksi. Oli ilmeisesti pudonnut talvella jäihin ja jäänyt jumiin. Vastaava tapaus oli muutama vuosi sitten aikaisin keväällä Kuontolanjärvellä, siellä oli iso hirvenraato puolittain rannalla, takapää vedessä.
No luuranko ei enää isommin tuoksunut, joten evhäät joukkoon ja pieni kävely nuotiopaikalle, tulet pystyyn ja makkarat kypsymään, lajitelmaa oli monen väristä mutta hyvin kaikki paistuivat ja maistuivat.
Aikamme taukoiltua sammutimme nuotion jämät, löysimme rannalta isohkon muovikanisterin jolla sai hyvin sammutusvettä järvestä.
Takaisin melasimme samaa reittiä, matkalla näkyi yksi moottoripaatti, useita vesilintuja ja lokkeja, kesämökkiläisiäkin oli jo paikalla ja puut lehdessä sekä tuomi kukassa.
Leppäkoskella päätimme vielä käydä n kilometrin päässä Koskentien sillan alla olevaa virtapaikkaa. Vesi oli jo joessa laskenut sen verran ettei isompaa vastusta virrasta ollut, hyvin pääsimme nivasta ylös ja siltapilarin toista puolta alas hieman vauhdikkaammin. Melontamatkaa tuli n. 13 km.
Sitten takaisin venerantaan ja kalusto kärryyn, yhtään autoa ei ollut tullut P-paikalle lisää. Ajelimme taas Riihimäelle Ullan Pakariin ”jälkimelonnalle” kahvin ja pullan/pizzan merkeissä.
”Kanoottiparkkiin” saavuimme n 16.30, mistä lähdimme aamusta 10.00, eli ihan hyvin kulutimme sunnuntaipäivämme.
t kalevi
