Hyvinkään ympärihiihto 26. helmikuuta

Aikaiselle lähtöpaikalle ei aamu yhdeksältä ilmaantunut itseni lisäksi

ainuttakaan hiihtohaluista. Keli vaikutti sangen lupaavalta eli pakkasta

oli sellaiset kymmenkunta astetta ja tuulikaan ei vielä ollut yltynyt,

vaikka sellaista 5–6 metrin pohjoispuhuria säätiedotus olikin lupaillut.

Auringon kurkkiessa pilvenraosta lähdin taivaltamaan päivän retkietappia.

 

Sillan ylitettyäni ja pellon poikki päästyäni löysin kuitenkin Markun seisomasta

Lämpövoimalaitoksen mäen päällä. Näin sain sittenkin seuraa päivän jotoksellemme.

ABC:ltä olin hiihtänyt tampattua latu-uraa,  mutta Sairaalanmäestä löytyi sitten

jo tuo odotettu latu-ura jouduttamaan etenemistämme. Laskettuamme mäen

alas löytyi paikallinen paparazzi väijymästä kulkuamme Hakalanmäen hiihtosillalle

johtavan uran risteyksessä. Timo oli varustautunut kameran lisäksi hiihtovärkeillä,

joten saimme kolmannen osanottajan jonon jatkoksi.

 

Hakalassa vauhtimme yltyi jo kohtuullisiin lukemiin hyväkuntoisella ladulla.

Lehtolan majalle saavuimme jo tunnin ja 15 minuuttia taivallettuamme. Maja

oli tällä kertaa auki, joten pääsimme nauttimaan Hyvinkään Tahkon Veteraanien

antimista. Kahvikupposten lisäksi huomasin ainakin parin pannukakkupalan hillosilmän

kera katoavan lautasiltamme. Majalta saimme vielä aallopille jatkaa ajettua latua,

mutta Porvoon tien toiselta puolelta löytyi enää luomulatu, joka toki jonkin verran

vaikutti etenemisemme vauhtiin.

 

Tanssikallion risteyksessä pääsimme taas ajetulle ladulle ja normivauhtiimme.

Kenraalinkulmalla Timokin katsoi kadun jo niin paljaaksi, että päätti kantaa sukset

kadun yli meidän muiden tapaan. Lentokentän parkki oli tavanomaisen täynnä,

eli aika paljon latukansa kiertää vielä kentän latu-uria, vaikka kaupungin latukoneet

ovat jo sangen ansiokkaasti muitakin latu-uria kaupunkiimme avanneet.

 

Lentokentän taakse jätettyämme löysimme yhteysladun Sveitsiin myöskin avatuksi,

kun 5/2 edellisen kerralla sitä suksiessani se oli vasta tampattuna. Se ihanuus kuitenkin

loppui Kulomäen rinteessä, jonka kipuaminen ladutta tuntui taas tavanomaisen raskaalta.

Pääsimme kuitenkin mäen ylös, kun vähän hellitimme nousuvauhtiamme. Vantaanjoen

sillanalukset olivat roskaisia, eikä joen ylitettyämme löytynyt enää kuin luomulatua.

 

Latu-Miiluun johtavalla latu-uralla löysimme ilahduttavan paljon väkeä ja majalta

löytyikin porukkaa melkein joka pöydästä. Kanttiinista löytyivät taas Kalevi ja Jukka.

Eväsleivät kahvikupposen kanssa tekivät ainakin minulle kauppansa, olihan tuosta

Lehtolan pannukakusta jo reippaat 15 kilometriä. Teimme tilaa pöytiin ja lähdimme

taittamaan viimeistä jotosta kohti ABC-aseman lähtöpistettä.

 

Usmin lenkki oli metsäosuudeltaan melkein kaupungin parhaassa kunnossa, eli

jos nuo Hyyppärän peltojen tampatut osuudet saataisiin vielä kuntoon, olisi

virta Latu-Miiluun aurinkoisina kevätviikonvaihteina takuuvarmaa. Meitä kuitenkin

odotti vielä reissun lopuksi mukava peltojotos. Nimittäin ABC-ladun risteyksessä

siirryimme luomuladulle, joka nyt oli käynyt jo sangen haastavaksi, nimittäin

tuo pohjoisesta puhaltanut iltapäivän viima oli jo alkanut täyttää latua irtolumella,

mikä teki hiihtämisestä sangen vaivalloista. Potkia ei oikein voinut, kun pehmeä

lumi antoi suksen alla periksi, eikä pakista löytynyt enää voimia tasatyöntöihinkään.

Pääsimme kuitenkin tavoitteeseemme hitaasti kiiruhtamalla.

 

ABC-asemalla matkarautani näytti meidän kulkeneen Lehtolasta tasan kolme tuntia,

eli vietimme ladulla yhteensä 4 tuntia ja vartin. Kelloni taas kertoi kokonaisajaksemme

5 tuntia ja viisi minuuttia, sillä olimme perillä vähän yli kahden. Matkaa laskimme

kertyneen yhteensä 34 kilometriä. Luistavat ladut ja hyvä keli auttoivat asiassa

mukavan seuran lisäksi.

 

Latukalenteristamme löytyy vielä yksi hiihtotapahtuma eli ensi lauantaina

on mahdollisuus osallistua kansallisen hiihtopäivän tapahtumaamme. Tässä vaiheessa

pakkaset näyttäisivät jatkuvan ensi viikonvaihteeseen, joten on sangen mahdollista,

että pääsemme tuolloinkin hiihtämään. Kun seuraat latukalenteriamme, löytyvät

retken yksityiskohdat tulevalla viikolla sen sivuilta.

 

 

Lauri